maanantai 21. elokuuta 2017

Elokuuta


Uusi apilasato tienvarsileikkuiden jälkeen kuuluu syksyyn.
Joskus näitä on kerätty jopa kuuraisina iso kimppu 
ja aina siihen samaan vanhaan maitokannuun.
Vaikka pidän vaihtelusta, niin kumma kyllä, joka vuosi apilat kuuluvat samaan astiaan.

Valkoiset orkideat
koko n. A2

5-vee ja 2-vee
Näitä armahia aamuja... ihanan lämpöisiä ja kasteenraikkaita päivänaloituslenkkejä.
Pian saa äiti siirtyä syrjään, kun poika sanoo, että kyl mä osaan, ei sun äiti enää tarvii saattaa.

Tuo aamulähteminen houkuttaa, jopa kateus käy koululaisia kohtaan. 
Olisin valmis syöksymään säähän kuin säähän joka aamu, hiljaisuuteen, tuuleen, hengästymään, haastamaan kelloa --- en tiedä kuinka kauan tuo hohto säilyisi, jos oikeasti olisi pakko, mutta ajatuksella on hauska herkutella. Nautin täysillä nyt pienen esikoululaiseni saattamisista.



Ateljee on ollut mainio käytössä ja ihana hermojen lepuutuspaikka.

Pari viikkoa sitten sain elämäni tähtipaelaajan toimesta ulkokuorenkin kuntoon. Seiniin puhkaistut ikkunat saivat myyki- ja vuorilaudat.


Iltayön värejä kaurapellon laidassa
Maisemassa loppukesän tuoksu

Valon lepohetki
(myyty)

torstai 17. elokuuta 2017

Heipähei pitkästä aikaa!

Kesätauko on ohi ja täytynee nöyrtyä bloggaamaan ihan pöytätietokoneella. Ehdin jo ihastua kännykän helppouteen, mutta kevään jälkeen en ole sitä kautta onnistunut pääsemään hallintapaneeliin kirjoitellakseni.



Paljon on tapahtunut loppukevään ja kesän aikana.
Täytynee pistellä asioita palasiksi ja kertoilla vähitellen.

Tällä hetkellä ja tämän elokuun ajan minulla on meneillään näyttely Klaukkalalaisessa kirjakaupassa, Kirjavassa Puodissa. Elokuun alussa tarjosin avajaiskahvit. Oli hieno kokemus saada elää hetki kirjakaupan arkea, tavata asiakkaita ja saada palautetta omista töistä.



Kauppa sijaitsee Klaukkalantien vieressä tien korkeimmalla kohdalla vanhassa Kototalossa.



Puodin omistaja-Miira on todella mukava tuttavuus, ahkera ja positiivinen persoona ja palveleva kauppias. Eipä häntä suotta ole valittukaan vuoden Nurmijärveläiseksi yksinyrittäjäksi.








Puodin toiseen osaan on tulossa elokuun loppupuolella
Misanja-niminen käsityökahvila, sitä enteilevät nämä herkulliset lankakeräpinot.

Toinen näyttely jossa olen osallisena kolmella työllä, on taideyhdistyken vuosinäyttely. Se on nähtävillä myös elokuun ajan kirjaston Galleria Willessä.

Oli mielenkiintoista olla oppimassa oikein asiantuntijoiden seurassa näyttelyn laittoa.



Keskellä alhaalla minun työni: "Tämän taivaan alla"
Ympärillä olevien töiden tekijä palkittiin Vuoden nrmijärveläiseksi taiteilijaksi.
























maanantai 15. toukokuuta 2017

Jos metsään haluat mennä nyt...

Suomi-aihe ajatutti myös minua tuossa 100-vuotisjuhlavuoden alettua.
Metsästä ja vedestä käsin tätä on luontevin ruveta työstämään.


Karhun pentu


Joutsenpienokainen

Näistä kahdesta kuvasta sain juuri painosta pienen määrän postikortteja.

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Ateljee käytössä!


Työtilani on käyttökunnossa. Huhtikuisena iltana päätin hetken mielijohteesta jakaa iloni tästä muutamien ystävien kanssa.    

   

Avajaisviestejä lähettäessäni ja innostuneita vastauksia sitämukaa saadessani säikähdin tilan pienuutta ja kutsuttavien lista piti pätkäistä kesken poikki. Tupa tuli täyteen. Monta tärkeää kaveria jäi hätyyttelemättä. Ateljee on silti aina auki kun itse olen kotona, tervetuloa!



Odotusta...


Oven edusta kutsui vieraita käymään peremmälle.



Joulunurkka


Herkuttelua


Näitä kukkia sain makustella ja ihastella...


 ...vielä monta päivää mukavan illan jälkeen. Lämmittää edelleen ajatus, että on niin ihania kanssakulkijoita. Ystävät malttoivat lohkaista palan arjestaan ja kiivetä työhuoneeseeni istahtamaan kahville rupattelemaan ja jakamaan iloni.


maanantai 27. maaliskuuta 2017

Kevään kortteja


Sydämellistä monenlaiseen muistamiseen

Lahjakortti

Kävin teettämässä jonkin verran uusia kortteja. Niitä löytyy verkkokaupastani www.pajusirkku.fi. Tarkoitus on kevään mittaan teettää vielä toinenkin satsi.
Tässä vähän mallia:

Pääsiäistä..

Pallerosormia ja varpaita,
Onnitteluja

Illan valoja

perjantai 24. maaliskuuta 2017

Siili

"Siili kurkkaa nurkastansa, mansikat jo punoittaa..."
Kesän tuoksua ja tuhinaa kuvitelmissa.



torstai 9. maaliskuuta 2017

Pala taivasta

Tänään päätin paneutua taivaaseen. Haasteena valon kuultavuus ja pilvien aitous.
 Taivahan  vaiheita. Jännittävää työtä!

Vähän valmiimpaa, vielä nimeä vailla. Pidän tästä kovasti.

Toinen taivas enteilee sadetta ja myrskyä.

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Muuttoa ja totuttelua

Tammi-Helmikuu on "minun elämäni maalauspuolella" kulunut muuttopuuhissa ja uuteen taiteiluympäristöön totutellen. Vieläkin tuntuu vähän uskomattomalta, että tällaisen tilan sain.
Pientä kalustelua ateljee vaatii, hyllylevyjä, että saan tavarat pois lattioilta ja nurkista ja jotain kodikasta, että tila ei tuntuisi vieraalta. Kun ympäristö tuntuu omalta, on helpompi keskittyä luomaan uutta.

maanantai 9. tammikuuta 2017

Tilaustauluja

Tässä pari himpun verran keskeneräistä tilaustyötä. Hauska oli taas sukeltaa keskelle kesän lämpöä kireimpinä pakkaspäivinä. 

"Tyynen aamun tupasvillat"

"Villava usvasuo"

Eläytymisen säähän  ja tunnelmaan pitää onnistua täysillä ja kesäfiiliksen huristella satasta, että jälki tyydyttää. Väkisin suhraamalla ei täällä maalaustyöt onnistu.

perjantai 6. tammikuuta 2017

Pieniä palasia joulun ajalta

Helsingin joulua tihkusateessa ja tuulessa
Esplanadin jouluvaloja 


Retkellä pääkaupungin joulua ihmettelemässä ja perinteisellä joulunäyteikkunakierroksella. Reissu päättyy aina odotettuun hampurilaisateriaan.

Jouluaattona oli koko perhe koolla. Niin mukavaa on saada muualla asuvat lapsetkin samaan pöydän ääreen. 
Hienoa on myös huomata, miten murrosikäiset muuttuvat aikuisiksi ja hyviksi ystäviksi. Tarinatkin ovat niin viisaita, että ihmetyttää ihan, missä heitä onkaan kasvatettu😂.

Aattopäivällisen kattauspuuhia
Iltakahvilla nautittiin mustikkasorbettia tuoreiden mansikoiden ja vaniljajäätelön kera. 


Ponskareita joululahjaksi, kampauksia päät täydet

Illat lähtivät venymään pitkiksi ja aamuöiksikin, kun kaikki lautapelit piti pelata moneen kertaan läpi.
Yksi vanhimmista tuumasi, että onpahan kerrankin aikaa tutustua sisaruksiin.
Niinpä niin! Tärkeää!