maanantai 23. marraskuuta 2015

Taukopaikka

Aurinkoista ensilumen maailmaa katsottuna alaviistosta... Harvemmin tulee kotiansa tältä näköalapaikalta ihailtua. (Näyttää muuten siistimmältä, kun ei käännä kameraa lattiaan tai polvenkorkeutta alemmas ;).) Maataan lasten kanssa sohvalla ja nautitaan.


Taideäyttelykahvila on onnellisesti ohi ja on aika rentoutua. Illalla vielä käydään purkamassa näyttely ja aloitetaan tervetullut tavallinen arki.


On onnellinen ja väsynyt, ehkä vähän hämmentynyt olo. Todella paljon saimme ystäviä, tuttavia ja aivan tuntemattomia vierailijoita myös. Kiitos kaikille, teitte tunnelmasta lämpimän ja leppoisan!
Nyt lähden pakkaamaan perhettä autoon ja suuntaamme purku- ja siivoushommiin. Kerron kahvilasta myöhemmin lisää kuvien kera.

maanantai 16. marraskuuta 2015

Joulukortteja

Heissan hopsan! Joulukortit ovat nyt saapuneet.
Jos jollakulla jäivät joulukortit tilaamatta sen vuoksi, että ilmoitin verkkokaupassani (www.pajusirkku.fi) täällä päässä olleen painon kanssa pulmaa, niin nyt voi korjata asian ja laittaa tilausta tulemaan.  Joulukortteja tilasin nyt neljää lajia, joissa on lapsia, enkeleitä ja tonttuja.

Otan kortteja mukaan myös tuonne ensi viikonlopun taidekahvilaan.
Sieltäpä sitten myös voi ostaa niitä suoraan.


Lupasin laittaa infoa mös taidekahvilan musiikkiesitysten ajankohdista.
Sekä lauantaina että sunnuntaina parhaaseen päiväkahviaikaan, eli noin klo14-16 saamme nauttia kuva- ja kirjallisuustaiteen lisäksi myös musisoinnista. Heikki lupasi soitella sahalla sulosäveliä lauantaina ja sunnuntaina Ester tulee sellonsa keralla meidän kahvilapäiväämme kaunistuttamaan. Molempina päivinä myös lapset laulelevat joululauluja. Ritva ja Heikki ovat luvanneet heitä vähän avustaa.

Kun asiat alkavat pikkuhiljaa järjestyä, olo on jännittynyt ja onnellinen.

tiistai 3. marraskuuta 2015

Taidenäyttely ja pop up -kahvila

    Nyt jännittää.
Elämäni ensimmäinen taidenäyttely tulossa.

    Kahden ja puolen viikon päästä, 21.-22.11. pystytämme nurmijärveläisten ystävieni kanssa pop up -tyyppisen taidekahvilan Myllykukkoon.
Onneksi on tukena  ja kaverina kaksi reipasta, taitavaa ja mukavaa naista: Kalliokosken Riitta ripustelee akryylimaalauksensa ja design-käsityönsä ihasteltaviksi, minä tuon vesivärityöni ja korttini, ja Sivulan Salla Esikoisromaaninsa "Veren Jäljet".

    Viikonlopun aikana kuulemme muutamia musiikkiesityksiä, joiden ajankohta ei ole vielä tarkkaan selvillä.

    Kannattaa tulla valmiille kahville ja rauhassa istumaan ja rupattelemaan. Tai sitten voit käydä vain pyörähtämässä ja vilkaisemassa pikaisesti, mitä olemme saaneet aikaiseksi.
Kuitenkin kaikitenkin:
                                 OLET SYDÄMELLISESTI TERVETULLUT!




maanantai 26. lokakuuta 2015

Rauhaa ja hiljaisuutta

Kokoonnuimme tässä eräänä iltana mukavien naisten kanssa turinoimaan tärkeistä asioista ja virkistymään. Illan järjestäjät olivat keränneet lehdistä kuvia ja saimme valita jokainen itsellemme jollain tapaa merkityksellisiä kuvia. Näiden avulla jokainen sai hiukan raottaa omaa elämäänsä kanssamatkustajille.

Minut pysähdytti syksyinen suo. Kuvittelin ympärilleni sen rauhan ja hiljaisuuden, mihin tuo kuva kutsuu kiireistä kulkijaa.

 Ehkä ne kynsikkäillä kohmeisesta rahkasammalesta poimitut raikkaankirpeät karpalot ja ruisleipämuikkueväät, jotka metsäretkellä maistuivat taivaallisita...    ( Hei, lapsuudenmuistoista  nykypäivään! )   ...Tuossa voisi hyörinästä ja metelistä uuvahtanut äiti hiljaisen maiseman edessä, nyt, suon reunalla, vain seistä töröttää ja hengittää, kuunnella, katsella kauas ja antaa kellon olla. Antaa luonnon hoitaa. Onnellista.



  Sain ottaa kuvan mukaani. Tuli tarve maalata ;D
                                                   (Malttamaton kuvaa keskeneräistä)


 

 Saraheinän sulaa syyskultaa


Haavikon ohuiden runkojen hienostunutta harmautta



sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Kortteja myyntiin kotikylälle!




    Oletteko hyvät ystävät Nurmijärvellä huomanneet, miten ihana kukkakauppa meillä on omalla kylällä? Pistäydyin alkusyksystä pitkästä aikaa sisälle asti ja huomasin ilokseni, että ilme oli kokonaan uusiutunut. Liike on sisustettu hyvällä maulla ja seinätkin ovat saaneet uutta väriä pintaansa. Monipuolinen kasvivalikoima on kauniisti esillä ja lisäksi sieltä löytyy paljon koriste- ja lahjatavaraa. Kukkakamari Elsi on liikkeen nimi ja sillä on uudet pirteät omistajat, Sirpa  ja Elina. (Aleksis Kiventiellä)

 

Kyselin silloin alustavasti, että ottaisivatkohan he korttejani myyntiin, jos joskus yltäisin sellaiseen "saavutukseen", että minulla olisi oikeasti mitä tarjota. Vastaanotto oli niin sydämellinen, että vieläkin mieltä lämmittää.

                           


Nyt sieltä sitten vihdoin saa niitä minun korttejani! Tuntuu hurjan hienolta, että sain kuviani ja kuvitelmiani oman kylän liikkeeseen!




 

Valitettavasti sateisella säällä hämärässä kuvaaminen ei anna kovin edustavaa kuvaa.

                                                            ----------------------------------

Korttejani vein myös kirkonkylällä sijaitsevaan pikkuruiseen viehättävään Lila ja lime -nimiseen käsityö- ja askartelutarvike- sekä lahjatavaraliikkeeseen (Pratikankujalla). Se on ihan tuore putiikki kirjakaupan vieressä. 



Näyteikkunasta löysin paljon muidenkin Nurmijärveläisten taitajien töitä. (Mm. Kikan hienoja väritysjuttuja) Kannattaa käydä kurkistamassa!



perjantai 16. lokakuuta 2015

Retki kalliolle

Ystävykset

RAKASTAN aikoja, jolloin öisin lämpötila painuu pakkasen puolelle ja päivisin paistaa aurinko lämmittäen ilman melkein kesätunnelmiin. Yöllä tuikuttaa kirkas tähtitaivas ja aamulla maisema on satumaisen kirpeän kuurainen.
Mieli tekee retkelle, keittiötassuttelijan tylsistyneet jalkapohjat kaipaavat alleen vaihtelevaa maastoa, rouheaa kalliota ja kanervikkoa. Havun ja lakastuneiden lehtien tuoksuun ja elvyttävään vihreyteen kaipaa koko olemus! Löysimme lasten kanssa upean retkipaikan aivan läheltä, eteläiseltä puolelta kalliota. Tänne palaamme.




Eväshetki
Liian harvoin pysähdyn olemaan kiitollinen tästä eläväisestä ja mielenkiintoisesta katraasta.
Arjen jatkuva kiireen tuntu hukuttaa muutenkin alleen niin paljon tärkeää ja nopeasti ohikiitävää kauneutta, arvokkaita hetkiä. On hyvä olla välillä kaukana toistuvista kodin rutiineista, siivouksen tarpeesta. Olla tässä ja nyt. Lähellä ja läsnä. Ihmetellä yhdessä.



keskiviikko 23. syyskuuta 2015

2-v tonttu


Suut muikeina palasimme eskarilaisen hakureissulta.
Tästäkin olisi herkullista ottaa aihe ja maalata.



Kun illat tummuvat, kynttlöiden valokin alkaa jo näyttää joltain. Lapset imaisevat heti tuon tunnelman itseenä ja mielikuvitusleikkeihinsä. Illalla isommat aloittivat äidinvakoiluleikillä tonttulakit päässä ja aamulla kaksivuotias jatkoi leikkiä nallensa kanssa. Laulu kaikui: Laiva, laiva, minnekkä laiva mennee? Muille maille omenoita ostamaan... Anni tanni talleroinen, punaposki pulleroinen...

En voinut ohittaa ajatusta ottaa sivellin kouraan ja tehdä muutamia tonttututkielmia tuosta iloisesta vesselistä.










Niin ahneesti maalasin, että hyppelin kuvasta toiseen, eikä yksikään näistä ole vielä valmis. Seuraavan päivän puuhatkin olivat erityisen haasteellisia hallita, kun uni jäi vähälle. Taisi joku menokin unohtua. Päätän aina tällaisen päivän jälkeen etten koskaan enää maalaa yöllä. Ei kuitenkaan mikään ole parempaa aikaa keskittymiselle, kuin se autuas yöllinen hiljaisuus perheen tuhistessa tyytyväisenä onnen unta. Kukaan ei huuda ÄIITIIIII tuu HETIII!

Tulisikohan näistä hyviä joulukortteja?

tiistai 8. syyskuuta 2015

Koe-erä kortteja

Tänäaamuna ilmestyi pihalle iso pakettiauto.
 Autosta astui mies pahvilaatikko sylissään.
Ensimmäinen erä korttejani painotalosta!
Painojälki on mielestäni erinomainen.
 Jännitin sitä, sillä olen kuullut usein puhuttavan,
 kuinka vaikeaa on saada vesiväritöiden värientoisto kohdalleen.
Hyvä mieli!


 Nyt uskaltaa tehdä isommankin tilauksen.
 Muutama mukava lähialueen putiikki on jo luvannut ottaa korttejani myyntiin,
 uusia liikkeitä etsin pikkuhiljaa ja oma verkkokauppakin on suunnitteilla.
 Saa sitten nähdä, millä aikataululla saan asioita eteen päin.
 Tällä hetkellä perhe sanelee aika paljolti äidin työjärjestyksen, mutta innosta tärisen ;D.

 Nyt mennään!
Isoveli on jo tosi iso, ihan kerholaisen kokoinen!


Syksy jo saa... kummasti vain kesä heittää hyvästejä,
 ja keltaiset lehdet täplittävät jo pihamaata.

tiistai 18. elokuuta 2015

Suuria tapahtumia

Kun koululaiset ja eskarilainen ovat opinahjoihinsa saatetut ja syysarki aloittaa taas oman rullauksensa, uskaltaa ajatella jotain uutta kotonakin. Täällä ihan täpinöissä suunnittelen, kääntelen ja vääntelen maalauksistani kortteja. Näitä olisi sitten tarkoitus saada ihan painetuksi ja vihdoin valmiiksi asti.






Sitten muita suuria juttuja:
Juhlien laitto on aina omalla tavallaan aikaavievää ja rasittavaa. Silti rakastan, ja innolla odotan, että pääsen koristelemaan kakun ja sommittelemaan kukka-asetelmat.
- Tottakai se ystävien tapaaminen on se ykkösjuttu sankarin juhlistamisen lisäksi - 
Tässä pieni pläjäys juhlakoristeita tältä kesältä: 

Tyttären rippijuhlat...


Kukka-asetelmia on kesällä mukava sitoa,
 kun materiaali löytyy omasta pihasta.

... Ja seuraavana päivänä pojan ristiäiset:

Keskimmäisestä kerroksesta puuttuvat vielä rusetit,
 jotka lisäsin juhlapäivän aamuna.
 Omaan kameraan ei vain kuvaa valmiista tullut.

 Alkukesästä vietimme vanhimman tyttären YO-juhlia, ja sinne tekemäni kakut näyttivät tältä:




Pioneja ja norjanangervoja ylioppilaan
 juhlapöydässä



perjantai 24. heinäkuuta 2015

Vuorineilikka ja sadepäivän ilot

Vuorineilikat
(pienenpieni taulu)
 Sadepäivän iloja, makuja ja tuoksuja:



 Kunpa saisin maalauksiini vangittua edes hippusen tuota
 mesiangervon ja ruusun lumoavaa yhteistuoksua:

Viitisentoista vuotta sitten saamani vaaleanpunaisen
 äitienpäiväruusun juuresta nousi villiversoja,
 jotka tänäpäivänä kukkivat tuhansin pienin
 valkein kukkasin!
 Ruusu on kovasti levinnyt piha-aidan matkalle
 ja tukeutuu siihen kauniin köynnöstävästi.
Paras äitienpäiväruusu ikinä!

tiistai 14. heinäkuuta 2015

Kesäpuuhia


Paalauskoneen hurajava suihke kantautuu avoimen ikkunan kautta naapurin pellolta taukoamatta ja vierestä kuuluu viikon ikäisen kultamurun suloinen tuhina.
Lapset kirmaavat pihalla vastaleikatulla nurmella ja ovat myös sen näköisiä.
Isäntä puuhailee autotallin puolella ja isot pojat päristelevät mopoillaan metsäpolulla.
Auringon aletessa alkavat villiintyneet puistoruusut ja sepelille levinneet laventelit levittää vahvemmin tuoksuaan ja keittiossä valmistuu herkullinen omenapiirakka.
Täydellinen kesäiltapäivän hetki!
(Oikeastaan koko päivä tuntuu niin täydelliseltä, nimenomaan sisältäen sen kaiken muunkin: kommellukset, äkä-äänet, riidat, halaukset, rikkimenneet astiat, hymyt, itkut, laastarit, tottelemattomuudet, sopimiset ... ja ... aikataulut...)
Sitä se on, elämää.
Maalaukset seuraavassa postissa, nyt on valokuvapäivä :D.




Rakas päivän vanhana
Kyläkurjenpolvi
Sitä kesäfiilistä!
Emännällä on ollut tänä kesänä ihan muuta tekemistä kuin kiviaidan kitkemistä...
...Vaan niin se luonto paikkaa tekemättömiä töitä ja kukat löytävät paikkansa.
Metsän puolella tuoksuu nyt karamelli.
Tienpiennar juhla-asussaan