keskiviikko 27. toukokuuta 2015

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Ruusuja

Lempparipaperini oli yllättäen päässyt loppumaan, ja siitäkös oli vähällä syntyä isokin kriisi, kun ei mistään löytynyt juuri sitä oikeaa.
Onneksi, pitkän työn jälkeen, löysin vihdoin etsimäni netin kautta, ja postikin toimi nopeasti. Paperi oli valtavina, ainakin A2-kokoisina arkkeina. Uskalsin ottaa puolikkaan työn alle ja yllättäen pidin myös isomman kuvan maalaamisesta.

Värikäs ruusukimppu (koko A3)

 Lisäksi laitan tähän samaan nippuun vielä aiemmin tänä keväänä maalaamiani ruusukuvia, jotka ovat suurin piirtein postikorttikokoisia:

Shampanjaruusut ja muratinlehdet
Mansikat ja ruusut
Ruusukimppu ja maljakko pöydällä
Kuutamoruusut
 Pääsköön tämä useamman vuoden vanha kuvakin samaan sarjaan:
Sammalruusu





perjantai 15. toukokuuta 2015

Tästä se lähti...

Menneen joulun jälkeen... 
Kun suurimmat jouluhössötykset ja pahimmat kiireet olivat ohi ja rakkaat jouluvieraatkin saatu saateltua ovesta kotimatkalle, se iski! Pakkomielle! Sivellin kouraan ja menoksi! Kun oli vielä joululomaa jäljellä, ottivat myös isommat lapset isännän kanssa vastuuta pienemmistä, ja antoivat äidille omaa aikaa. Kuvia syntyi kovalla tahdilla, joinakin iltoina kaksin tai kolmin kappalein. 

On oikeastaan aika mahtava tunne, kun jokin kauan puuttunut pala loksahtaa paikoilleen... jokin aika sitten lentopallon uudelleen löydettyäni tunsin saman tapaisia pyörryttäviä fiiliksiä.
Mitenköhän monta palasta on tämän elämän palapelistä vielä tietymättömissä? ... mielenkiintoista matkantekoa. Jatketaan. 

Myöhään aamuyöllä, kun taas yksi kuva valmistui, kun mies oli yötöissä, kokosin kuvia sängylle kuvattavaksi.
- Itselleni ikäänkuin todistukseksi, että on sitä jotain saatu aikaankin. Silloin joulun jälkeen.

perjantai 8. toukokuuta 2015

Kesämetsän tuoksuja

 Vielä eivät sammalikossa tuoksu vanamon vaaleanpunaiset pikkiriikkiset kellot.
 Sitä aikaa odotellessa syntyivät nämä maalaukset:

Vanamot 1.

Vanamot 2.

keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Vene

Tuli ikävä kesäiltoja, jolloin rantaruovikosta kuului hiljaista pulahtelua.
Kaivoimme mato-onget esille ja liu'uimme tervantuoksuisella veneellä tyyneen veteen.
Mikä rauha ja hiljaisuus! (-se ininä, mikä ei kuvassa näy, jääköön muistelematta, kuullaan vaikka lokkien iltakirkunat ;D)

Tervan tuoksua

maanantai 4. toukokuuta 2015

Kynttilät ja kallankukat

Sain pyynnön maalata suruadressin. Valokuva näyttää valitettavasti kyllä aika harmaalta.
Yläosaan on tietenkin tulossa osanottoteksti.
(Kuvalle voisi keksiä varmaan muitakin käyttötarkoituksia, sillä
mielestäni hautajaiset eivät tule ihan ensimmäisenä mieleen.)

Kynttilät ja hortensia
Tässä pari aiempaa kuvaa samaan aiheeseen.
 Näyttää värimaailmakin noudattavan ihan sattumalta aikalailla samaa linjaa:

Kolme kallaa

Kaksi kallaa

perjantai 1. toukokuuta 2015

Vesikuvia

Joen rannalla, järvi-Suomessa kasvaneena vesi on minulle tärkeä elementti. Virtaava, kauniisti soliseva, tai ryöppyävä, voimakkaasti kohiseva vesi avaavat ajatusten tukoksia ja päästävät mietteet vapaasti vaeltamaan kauas. Tyyni vesi rauhoittaa ja antaa tilaa tyytyväisyydelle, kiitollisuudelle ja hiljaisuudelle.

Metsäpuro keväällä

Juhannusyö suolammella