sunnuntai 21. kesäkuuta 2015
perjantai 19. kesäkuuta 2015
torstai 18. kesäkuuta 2015
keskiviikko 17. kesäkuuta 2015
Punarinta puutarhassa
Olipa kerran kesäaamu. Kymmenisen vuotta sitten.
Piha oli lohdutonta savimöykkyä,
ja uuden talon emäntä haaveili ihanasta,
kukoistavasta ja satoisasta puutarhasta.
Pikkuhiljaa lapiolla muokaten,
kesän lämmöstä höyryävää humusta
ja kompostiaineksia sekoitellen
kaiken lohduttomuuden keskelle
syntyi pienenpieni pyöreä kasvimaa.
Siinäpä haaveksija sai harjoitella savimaaviljelyä.
Väsyneenä hän viimein korpikuusen kannolle istahti ja huokaisi syvään.
Kaukana ovat kauniit tasaiset nurmikot ja kukkivat pensaat ja puut.
Kuuli kivistävän selkänsä takaa pirteää laulua ja käännähti.
Nappisilmäinen punarinta keikkui lapionkahvassa
kurkistellen ja kallistellen päätään puolelle ja toiselle.
Höyhenpallo lennähti maahan, möyhensi käännettyä maata,
hyppäsi, pyrähti, katsahti ja taas hypähti, kiskaisi madon, nautiskeli.
Keikisteli ja veikisteli,
sai pikkuemännän hyvälle tuulelle.
Sai uskomaan tulevaisuuteen.
Uusi, rakas, utelias ja uskollinen ystävä.
Jokakeväinen riemu.
*********
Maalausten palasia taiteilijan muusasta:
tiistai 9. kesäkuuta 2015
Kielot
Illalla kaadettiin pihan laidalta suuri koivu.
Taitettiin vastat ja lämmitettiin ulkosaunaa.
Vierailtiin lasten koivunoksamajassa leikkimökin takana.
Majan sisällä paksu, riivitty koivunlehtimatto.
Ihana tuoksu.
"Saunaillan hyväksi" raparperipiirakkaa.
Hämärtyi, talo hiljeni.
Pääsin yksin saunaan ja nuuhkimaan saunapolun kesäyötuoksuja.
Kielo siellä ylivoimaisen vahvasti metsän raikkautta säestämässä!
Suomen vihreä kesä!
Taitettiin vastat ja lämmitettiin ulkosaunaa.
Vierailtiin lasten koivunoksamajassa leikkimökin takana.
Majan sisällä paksu, riivitty koivunlehtimatto.
Ihana tuoksu.
"Saunaillan hyväksi" raparperipiirakkaa.
Hämärtyi, talo hiljeni.
Pääsin yksin saunaan ja nuuhkimaan saunapolun kesäyötuoksuja.
Kielo siellä ylivoimaisen vahvasti metsän raikkautta säestämässä!
Suomen vihreä kesä!
Kielo 1 |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)