Tuli ikävä kesäiltoja, jolloin rantaruovikosta kuului hiljaista pulahtelua.
Kaivoimme mato-onget esille ja liu'uimme tervantuoksuisella veneellä tyyneen veteen.
Mikä rauha ja hiljaisuus! (-se ininä, mikä ei kuvassa näy, jääköön muistelematta, kuullaan vaikka lokkien iltakirkunat ;D)
|
Tervan tuoksua |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti